Jyri Hietala uskoo uudenlaiseen ajatteluun metsien arvonluonnissa. Hän kasvoi sellutehtaan piipun varjossa ja vietti uransa alussa kymmenen vuotta metsiä tutkien. Nyt Jyri on tärkeä osa Natural Capitalin kunnianhimoista tiimiä.
CapMan Natural Capitalin portfolioyhtiö Finsilva on käynnistänyt Suomen ensimmäisen markkinaehtoisen luonnonarvokaupan pilottihankkeen. Hankkeessa ennallistetaan noin 12 hehtaaria entistä avosuota Pielavedellä Pohjois-Savossa. CapManin tuella Finsilva aloitti yhteistyön hankkeessa Tapion, S-Ryhmän ja LähiTapiolan kanssa tammikuussa 2026.
Pilotissa käydään kauppaa luonnonarvohehtaareista ilman kompensaatiotarkoitusta. Entinen avosuo ojitettiin 1960-luvulla puuston kasvun vauhdittamiseksi, mutta sen kasvu säilyi heikkona. Tällä hetkellä alueen metsätaloudellinen arvo on pieni, mutta ekologinen arvo korkea. Ennallistamistoimenpiteinä tukitaan ojia ja poistetaan pääosa haihduttavasta puustosta. Vesitalouden palautumisen seurauksena suolajisto alkaa elpyä. Näin alueen luonnonarvot kasvavat.
Pilottihanke on hieno esimerkki uusista tavoista luoda arvoa metsistä.
“Taloudellisen hyödyn lisäksi sijoittajat odottavat parannuksia luonnolle. CapManilla tunnistamme ja testaamme uusia markkinamahdollisuuksia, kuten vapaaehtoisia monimuotoisuus- ja hiilimarkkinoita”, sanoo Jyri Hietala, Managing Partner, CapMan Natural Capital.
Jyri liittyi CapManin tiimiin syyskuussa 2025. Ennen sitä hän työskenteli kahdeksan vuotta UB Nordic Forest Management Ltd:n toimitusjohtajana.
”CapMan on edelläkävijä. Luontopääomamarkkina on vielä uusi, ja haluamme olla luomassa ja muokkaamassa markkinaa. Uskomme, että kysyntä seuraa perässä.”
Metsätaloutta kehitetään perinteisestä puu- ja metsäomaisuuskaupasta eteenpäin CapManin aktiivisen omistajuuden mallilla.
”Jotkut pitävät metsätaloutta tylsänä, koska metsän puut kasvavat hitaasti. Metsänomistaja voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten puut todellisuudessa kasvavat, miten omaisuutta eli metsää hoidetaan ja millaista arvoa siitä luodaan”, Jyri sanoo.
Pohjois-Eurooppa: Biodiversiteetti ja taloudellinen tuotto käsi kädessä
Pohjois‑Euroopassa vastuullinen metsätalous korostaa luonnon monimuotoisuushyötyjen tuottamista samanaikaisesti ja samalla maa‑alueella, jossa metsää hoidetaan taloudellisesti kannattavasti.
Toisin sanoen, Pohjois-Euroopassa monimuotoisuus on yksi metsänhoidon päätöksentekoon keskeisesti vaikuttavista tekijöistä, ei erillinen toimenpide.
”Tämä eroaa plantaasimetsätaloudesta, jossa monimuotoisuuden lisääminen perustuu erikseen osoitettuihin suojelualueisiin. Tällaisissa järjestelmissä puuntuotanto ja monimuotoisuus erotetaan alueellisesti toisistaan. Pohjois‑Euroopassa näitä kahta hoidetaan yhdessä samalla alueella.”
225 000 hehtaaria maata hajautetussa portfoliossa
CapMan Natural Capital hallinnoi kestäviä metsäsijoituksia, luontokohteita ja metsien hiilinieluja sekä kehittää arvoa Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla. Yhtiö hallinnoi nykyisin noin 225 000 hehtaaria maata seitsemässä EU‑maassa. Markkina‑arvo on 1,5 miljardia euroa. Natural Capital on yksi Euroopan johtavista riippumattomista metsäsijoittamisen varainhoitajista.
CapMan toimii markkinoilla, joilla vallitsevat kestävät metsänhoitokäytännöt ja läpinäkyvät oikeudelliset järjestelmät. Lisäksi niissä on mahdollisuuksia aktiiviseen arvonluontiin useilla eri tavoilla.
Metsä- ja luontopääoman sijoitussalkku on maantieteellisesti hajautettu eri puolille Eurooppaa, ja se pienentää sijoitusriskejä. Toisaalta hajautus edellyttää CapManin tiimiltä syvällistä ymmärrystä eri markkinoiden toimitus‑ ja arvoketjuista, Jyri kertoo.
”Suomen ja Ruotsin boreaalisissa metsissä kasvaa pääosin mäntyä, kuusta ja koivua. Metsien luontainen kasvudynamiikka on samanlainen, ja teollisuuden rakenteet yhteneväiset. Baltian markkina on vahvasti integroitunut Pohjoismaihin samojen pääpuulajien kautta, vaikka jokaisella maalla on omat piirteensä”, Jyri kertoo.
Irlannissa luonto ja markkinadynamiikka ovat jo erilaisia verrattuna Pohjois‑Eurooppaan: leudossa ilmastossa kasvaa pääosin istutettua sitkankuusta. Kun siirrytään edelleen Portugaliin ja Espanjaan, olosuhteet muuttuvat enemmän. Hyvä esimerkki erilaisuudesta on korkkitammi, jota ei kaadeta, vaan sen kaarna kuoritaan korkkituotteisiin. Kaarna kasvaa takaisin ajan myötä. Tämä tekee korkista yhden maailman kestävimmistä metsäperäisistä materiaaleista.
Aktiivinen omistajuus parantaa metsiä
Helmikuussa 2026 CapMan Natural Capital myi 24 000 hehtaaria metsää Latviassa ja Liettuassa Dasos Timberland Fund II ‑rahastosta Inter IKEA Groupille.
CapManin yli kymmenen vuoden omistuskaudella metsiä hoidettiin kestävän periaatteiden mukaisesti. CapManin omistuksen aikana metsät muun muassa FSC®‑sertifioitiin ja tehtiin operatiivisia parannuksia.
Puun kysynnän odotetaan kasvavan vuosittain 1,5 %. Samaan aikaan puuntuotantoa ei pystytä lisäämään loputtomasti. Tämä luo rakenteellisen epätasapainon kysynnän ja tarjonnan välille, kertoo Jyri.
”Epätasapaino näkyy jo nyt. Metsäteollisuus on tehnyt merkittäviä investointeja Suomessa, Ruotsissa ja osin muualla Euroopassa. Samalla meillä on rakenteellinen puun tarjontavaje, jonka aiheuttavat venäläisen puun poistuminen Euroopan markkinoilta sekä Keski‑Euroopan kaarnakuoriaistuhojen vaurioittamat metsät.”
Kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan vuoksi puun hinta pysyy korkeana. Tilanne ei todennäköisesti muutu niin kauan kuin metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan.
Ura, joka rakentuu syvälle metsäekonomian osaamiselle
Jyrin ensikosketus metsätalouteen oli jo lapsuudessa, sillä perheen isä työskenteli kansainvälisissä prosessiteollisuuden tehtävissä kemiallisessa metsäteollisuudessa. Jyri kertoo kasvaneensa Sunilan tehtaan piipun varjossa Kotkassa. Sunilan sellutehdas oli yksi suomalaisen metsäteollisuuden ikoneista ja oli toiminnassa vuosina 1938–2023.
Nuorena Jyri ajatteli suuntautuvansa kaupalliselle alalle. Sitten hän törmäsi metsäekonomian opintoihin ja vakuuttui, että yhdistelmä biologiaa ja taloustiedettä sopisi juuri hänelle.
”Metsäalalla meidän pitää ymmärtää, koko arvoketju aina biologiasta puuvirtoihin, metsäteollisuuden tuotteisiin ja markkinoihin saakka.”
Muutaman vuoden akateemisen työn ja väitöskirjaopintojen jälkeen Jyri työskenteli metsäekonomistina Pellervon taloustutkimuksessa.
”Metsäekonomistina syvensin teoreettista osaamistani laajasti koko metsäsektoriin. Työ kattoi globaalin ja suomalaisen metsäteollisuuden, teollisuuden vaikutukset, puumarkkinat ja metsäkiinteistömarkkinat. Johdin myös vuosittaista ennustetoimintaa.”
Tulevaisuuden arvo luodaan uusiutuvalla energialla ja laadukkaalla metsällä
Jyrin motivaatio luontopääomamarkkinoihin kumpuaa halusta hoitaa metsää kestävästi ja samalla luoda taloudellista arvoa.
Uusiutuva energia on tärkeä osa luonnonarvomarkkinaa. Natural Capitalin portfolioyhtiö Davvi tunnistaa aktiivisesti mahdollisuuksia tuuli‑ ja aurinkovoimahankkeisiin omistamillaan alueilla. Myös tässä palataan CapManin toimintatapaan kartoittaa systemaattisesti markkinoita, tunnistaa potentiaalia ja luoda mahdollisuuksia yhdessä tuuli‑ ja aurinkovoimakehittäjien kanssa sen sijaan, että odotettaisiin muiden tekevän ehdotuksia.
”Kun hankimme metsää tai maata, tavoitteemme on aina parantaa sen laatua. Kun lopulta myymme omaisuutta, se on paremmassa kunnossa kuin lähtötilanteessa. Ja siinä välissä se on luonut arvoa parhaalla mahdollisella tavalla.”
Jyri Hietala
Koulutus: Maa- ja metsätieteiden maisteri, Liiketaloudellinen metsäekonomia, Helsingin yliopisto.
Rooli: Managing Partner, CapMan Natural Capital.
Aiempi kokemus: Toimitusjohtaja, UB Nordic Forest Management Ltd. (2017–2025). Metsäekonomisti, Pellervon taloustutkimus (2010–2017).
Kiinnostuksen kohteet: jalkapallo, matkustus ja yhteinen aika perheen ja ystävien kanssa.
Esittelyssä Spotlight-sarja – tarinoita CapManin kulissien takaa
Tämä on viides osa Spotlight-sarjastamme. Se tarjoaa kurkistuksen CapManin kulissien taakse tekijöidemme näkökulmasta. Jokaisessa osassa jaamme uratarinoita, näkemyksiä CapManilaisten työstä ja siitä, mikä heitä motivoi rooleissaan.