Palkkiotuotot koostuvat rahastoilta saatavista hallinnointipalkkioista sekä muista palkkioista.
Pääomarahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle, eli CapManille, maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio perustuu rahaston sijoitusperiodin aikana (tyypillisesti viisi vuotta) rahaston alkuperäisiin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot kasvavat uuden varainhankinnan myötä. Hallinnointipalkkioiden määrä laskee irtautumisten myötä. Hallinnointipalkkioiden määrä laskee myös silloin, kun rahaston sijoitusperiodi päättyy, ja hallinnointipalkkiopohja muuttuu rahaston alkuperäisestä koosta sen jäljellä olevan salkun hankintahintaa vastaavaksi.
Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5–2,0 % vuodessa riippuen siitä, onko kyseessä kiinteistö-, mezzanine- vai oman pääoman ehtoinen rahasto. Kiinteistörahastoissa hallinnointipalkkiota maksetaan myös sitoutuneelle velkapääomalle. CapManin hallinnoimissa rahastoissa hallinnointipalkkioprosentti on keskimäärin noin prosentin luokkaa.
Palkkiotuottoihin lukeutuvat rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot, jotka liittyvät CapManin asemaan rahastojen hallinnointiyhtiönä, palkkiot muista rahastojen hallinnointiin läheisesti liittyvistä palveluista sekä varainhoitopalveluista saadut palkkiot.
Palkkiot palveluista sisältävät palkkiot CapManin palveluliiketoiminnasta (hankintarengaspalvelu CaPS) sekä muita hallinnointipalveluihin liittyviä palkkioita.
Pääomasijoitusalalla voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voiton jakamista rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. CapManin ansaintamallissa voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahastosijoittajat ovat saaneet koko rahastoon sijoittamansa pääoman ja sille kuuluvan etuoikeutetun tuoton, tyypillisesti 8 % p.a., takaisin ja rahasto kokonaisuutena on siirtynyt voitonjakoon.
Pääomasijoitusalalla voitonjako-osuustuoton saajina ovat tyypillisesti rahaston sijoitustoiminnasta vastanneet sijoitusammattilaiset. CapManin kohdalla voitonjako-osuustuotot jaetaan CapMan Oyj:n ja ko. rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen tiimin kesken.
Voitonjakoon siirtyminen ja voitonjako-osuustuotot perustuvat toteutuneisiin kassavirtoihin eivätkä laskennalliseen, vielä realisoitumattomaan tuottoon. Voitonjako-osuustuottoja syntyy vaihtelevasti irtautumisten toteutumisajankohdasta sekä irtautuvien rahastojen voitonjakovaiheesta riippuen, minkä vuoksi niiden ennustaminen on vaikeaa.
Mikäli rahasto on jo voitonjaon piirissä, voi seuraavan 1–2 vuoden voitonjakopotentiaalia tarkastella kokonaissalkun lisäksi myös yksittäisiä kohteita analysoimalla. Käytännössä yksittäistä kohdetta analysoimalla voi arvioida, kuinka suuri osuus jäljellä olevan salkun käyvästä arvosta kohdistuu ko. kohteeseen, ja mikä on sen vaikutus voitonjakoon. Analysoitaessa yksittäisiä sijoituskohteita on hyvä muistaa, että rahaston ollessa voitonjaossa CapMan saa voitonjako-osuutta kaikista rahaston kassavirroista, myös mahdollisesti alle hankintahinnan myytävistä kohteista. Tämä johtuu siitä, että rahastosijoittajat ovat jo saaneet koko rahastoon sijoittamansa pääoman ja sille kuuluvan etuoikeutetun tuoton takaisin.
Lue lisää voitonjako-osuustuotoista usein kysyttyjen kysymysten yhteydessä.
Sijoitustoiminnassa CapMan sijoittaa taseestaan aktiivisesti pääomasijoitusluokkaan. Lisäksi CapManin omat rahastot muodostavat merkittävän sijoituskokonaisuuden ja CapMan sijoittaa omiin rahastoihinsa 1–5 prosenttia uusien rahastojen alkuperäisestä koosta rahastojen kysynnästä ja CapManin omasta sijoituskapasiteetista riippuen. Omien rahastosijoitusten tavoitteena on tasata CapManin tulosvaihteluita, sillä sijoitustuotot heijastuvat tulokseen voitonjako-osuustuottoja nopeammin.
CapMan rahoittaa tyypillisesti noin puolet omista sijoituksistaan velkarahoituksella, minkä tavoitteena on tehostaa oman pääoman tuottoa. Sijoitusten vaikutus näkyy tuloksessa sekä realisoituneiden tuottojen että käyvän arvon muutosten kautta.
Sijoitustoiminnan tulonlähteitä ovat sijoitusten käypien arvojen muutos sekä irtautumisten ja juoksevien tuottojen, kuten korkojen, myötä realisoituneet tuotot. Käypiin arvoihin vaikuttavat muun muassa sijoituskohteiden ja niiden verrokkiyhtiöiden kehitys sekä yleinen markkinatilanne. Sijoitusten tuotot voivat olla myös negatiivisia.
